MINULLE TÄRKEITÄ ASIOITA OVAT:

Hyvinvointialueen palveluiden tehokas kohdentaminen. On tärkeää säilyttää palvelut, joilla on merkittävä vaikutus, ja vähentää vähemmän vaikuttavia palveluita, jotta asukkailla on jatkossakin hyvät mahdollisuudet saada tarvitsemiaan palveluita.

Lasten ja nuorten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen turvaaminen on ensisijaisen tärkeää.

Asukkaiden harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus on ylläpidettävä. Priorisointipäätöksiä tehdessä on tärkeää ottaa huomioon tavallisten asukkaiden tarpeet.

Alueellinen varautuminen ja turvallisuus (olen mukana mm alueellisessa sotepe varautumisen työryhmässä)

Tulevaisuuden ammattitaitoiseen henkilöstöön liittyvät haasteet tulee ratkaista käytännön vaikutukset huomioimilla kestävillä päätöksillä

TYÖ

Työnteko ja yrittäminen tulee olla kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen. Tämä mahdollistetaan tuloverotuksen vähentämisellä ja sosiaaliturvan uudistuksilla. Meidän tulee saada aikaiseksi hyvän kierre. Kaikki tekevät kädet töihin. Työn kautta ihmisten tulot kasvavat – verotulot kasvavat – tämä lisää yhteiskunnan mahdollisuutta tukea ihmisten hyvinvointia ja mikä tärkeintä auttaa heikoimmassa olevia.

Työntarjoaminen tulee saada ketterämmäksi ja lisätään paikallista sopimista. Onneksi paikallisen sopimisen muutos tulee voimaan 2025 vuoden alusta, tällöin myös järjestäytymättömät voivat sopia paikallisesti.

TERVEYS (Sote-palvelut)

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee siirtyä vaikuttavuuden arviointiin. Tulee tuottaa niitä palveluita, jotka ovat vaikuttavia ja tuottavat terveyshyötyä. Tulevaisuudessa meillä ei ole mahdollista tuottaa kaikkia palveluita. Väestö ikääntyy vauhdilla, eikä syntyvyys tai maahanmuutto tule kaikkea korvaamaan. Uskon, että jollakin aikavälillä jo tehtävien merkittävien sairaalaverkkoon ja työnjakoon liittyvien muutosten lisäksi tarvitsemme asiakasmaksuihin liittyvän periaatteellisen muutoksen. Kenellä on varaa maksaa palveluista enemmän, he myös maksavat enemmän. Näin myös heikoimmassa asemassa olevat saavat nykyistä edullisemmin palveluita.

Hoito- ja hoivatyön arvostus tulee saada nousemaan. Valtiolla ja päätettävällä lainsäädännöllä on tässä tärkeä oma tehtävänsä, mutta myös paikallisella ja alueellisella keskustelulla ja päätöksillä vaikutetaan hoiva- ja hoitotyön arvostukseen. Hoito- ja hoivahenkilöstöpulaan tulee valmistella pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavat korjaussarjat. Ikäihmisten hoiva-asumiseen tulee saada rakenteellinen muutos, joka lähtee tarpeesta ja johon päättäjät yhdessä sitoutuvat. Yhteisöllinen asuminen on Päijät-Hämeessä jo pitkällä ja uusia asuntoja tulee useampaan kuntaan. Ikäihmisten palvelutarpeen kasvu tarvitsee etupainotteisen työkalun. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on vienyt energiasta osansa, joten toisella kaudella tehtävää riittää, eivätkä taida taloudellisetkaan haasteet loppua.

KASVATUS JA HARRASTUSTOIMINTA

Kuntien ja kaupunkien tärkeimpiä tehtäviä on turvata lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään perusopetukseen ja harrastamiseen. Varhaiskasvatus ja perusopetus tarvitsee terveet tilat ja riittävät resurssit. Nämä tulee kohdentaa tarvelähtöisesti. Tämä koskettaa myös harrastustoimintaa, jossa pääpaino tulee olla lapsissa ja nuorissa meitä hieman vanhempia unohtamatta. Myös tässä on paikkansa tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien kesken. HYTE-rahoitusta (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) saa nykyisin vain kunnat, mutta jatkossa vuoden 2026 alusta myös hyvinvointialueet. Tämän kokonaisuuden osalta tulee käydä avoin keskustelu mihin ja miten nämä yhteiset varat käytetään huomioiden mm. lasten ja nuorten harrastustoiminta.

TURVALLISUUS

Turvallisuus ja varautuminen lähtee arjen teoista, aivan tavallisista asioista; perhe, koulu, työelämä. Sisäinen turvallisuus ei ole irrallinen, itsenäinen tai erillinen turvallisuuden osa-alue. Siihen liittyy monia asiakokonaisuuksia kuten ulkoinen turvallisuus, sosiaali- ja terveyspolitiikka, elinkeino- ja talouspolitiikka, vahva oma maanpuolustus lisättynä NATO-jäsenyydellä.

Yksilön turvallisuus ja varautuminen on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, meidän jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme. Mitä paremmin me yksilöidä olemme varautuneet, sitä paremmin myös viranomaiset kykenevät suoriutumaan heille tarkoitetuista tehtävistä. Suomi julkaisi vihdoin suorasanaisemman oppaan häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta (https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen)

Varautuminen on myös huoltovarmuutta, johon vahvasti sisältyy omavaraisuus ja toimintavarmuus mm ruokatuotannossa ja elintarvikeketjuissa.

Tehtävämme on yhdessä varmistaa toimivat arjen turvallisuuspalvelut.

Lähivuosien suurin haaste sosiaali- ja terveystoimessa sekä pelastuspalveluissa on henkilöstön saatavuus. esimerkiksi tarvittava pelastajamäärä on yli 2000 pelastajaa kun huomioidaan eläköityminen, alanvaihto, urakierto ja toimintavalmiuden parantaminen varallaolojärjestelmän uudistuessa. Jo nyt mm Päijät- Hämeessä yhdessä sovittuja pelastajien työtehtäviä ensihoitopalvelussa on muutettu terveydenhuoltoalan ammattilaisten tehtäviksi. Näin kyetään turvaamaan ammattitaitoisten pelastajien riittävyys heidän lakisääteisissä työtehtävissänsä.