Ikäihmisten hoivan ja hoidon turvaaminen
Kansallisesti ikäihmisten hoitoa ja hoivaa on keskitetty koteihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2020 yli 75 vuotta täyttäneistä 16 % oli säännöllisen kotihoidon piirissä. Koteihin hoidettavien ikäihmisten hoitoisuus on viime vuosina lisääntynyt ja koteihin hoidetaan entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä. Raja tässä on tullut jo vastaan, varsinkin nyt, kun kotiin vietäviin palveluihin ei saada riittävästi hoitajia. Hoitajia tarvitaan toteuttamaan riittävä määrä käyntejä sekä turvaamaan riittävä hoiva-aika kotikäynneillä. Hallitus on esittänyt uutta muutosta vanhuspalvelulakiin.
Kotihoidon palvelut tulee jatkossa turvata myös öisin. Tämä mahdollinen uudistus on hyvä asia, kunhan huomioidaan olemassa oleva tilanne hoiva- ja hoitotyöntekijöiden saatavuudessa. Tämä ei siltikään vähennä ikäihmisten hoivapaikkojen tarvetta ja varsinkin 24/7 tehostetutun palveluasumisen tarvetta. Vaikka käytössämme olisikin tarvittava määrä hoitajia, niin hauraat ja jatkuvaa valvontaa tarvitsevat ikäihmiset tarvitsevat jossakin kohdin tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa. Näiden ikäihmisten määrä tulee entisestään kasvamaan. Kotiin vietävät palvelut eivät myöskään aina ole edullisin vaihtoehto. Etenkin mikäli ikäihmistä joudutaan kuljettamaan useasti ensihoidon toimesta päivystykseen tai järjestämään kotiin monitasoisia ja raskaita hoitoja.
Aiempi lainmuutos vanhuspalvelulakiin aiheutti pitkäkestoisen palveluiden ylikuormittumisen useissa sote-toiminnoissa. Vuonna 2020 voimaan tullut vanhuspalvelulaki asetti henkilöstömitoituksen ympärivuorokautiseen laitoshoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Henkilöstömitoituksen oli 1.10.2020 alkaen oltava vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Lopullinen 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan 1.4.2023.Tehty laki aiheutti käytännössä jo tänä vuonna mittavan muutoksen koko sote-palvelujärjestelmässä, kun ikäihmisten ympärivuorokautiset hoivapaikat vähenivät olemassa olevan hoitajapulan johdosta. Ensi vuonna hoitajamitoitus on entistä suurempi ja lopullinen 2023 vielä tätäkin suurempi.
Tämä aikaisempi vanhuspalvelulain muutos heijastuu konkreettisesti koko palveluverkkoon. Ikäihmisten ajauduttua erikoissairaanhoidon päivystyspalveluihin tai vuodeosastolle ei heille välttämättä nykyisellään ole osoittaa hoivapaikkaa. Tämä korostuu tilanteissa, joissa ikäihminen ei enää ole kykeneväinen palaamaan kotiin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, kun erikoissairaanhoidon vuodeosastot täyttyvät niin yhteispäivystykset (meillä Akuutti24 päivystys) joutuvat toimimaan lyhytaikaisena jatkohoitopaikan odotustilana, kun potilaat eivät mahdu vuodeosastoille tai heille ei ole osoittaa muuta soveltuvaa jatkohoitopaikkaa tai välitöntä kotihoitoa kotiin. Tämä on tällä hetkellä arkea ja kuormittaa päivystyksen normaalitoimintaa. Erikoissairaanhoidon päivystys on tarkoitettu päivystyspotilaille ja siellä hoidetaan kaikkia, haastaviakin potilasryhmiä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Päivystyksen toimiminen jatkohoitopaikan väliaikaisena odotustilana ei ole mistään näkökulmasta toimiva ratkaisu hauraille ikäihmisille. Pahimmillaan päivystyksessä jatkohoitopaikkaa joutuu odottamaan miltei kaksi vuorokautta. Tutkitusti on todettu päivystysten ympäristöineen akuuttisairaus mukaan lukien lisäävän ikäihmisten alttiutta deliriumille. Delirium ikäihmisillä lisää merkittävästi kuolemanvaaraa. Päivystyksen hoitohenkilöstö kuormittuutilanteesta, kun kiireessä päivystyspotilaita hoitaessaan yrittävät parhaan kykynsä mukaan tuottaa myös hoivaa päivystyksessä jatkohoitopaikkaa odottaville ikäihmisille. Tästä päivystysten kuormittumisesta on kirjoitettu paljon loppukesästä (mm ESS 11.8.2021).
Erikoissairaanhoidon vuodeosastojen täyttyessä erikoissairaanhoidon potilaista ja jatkohoitopaikkaa odottavista ikäihmisistä joutuvat myös leikkauksesta tulevat potilaat odottamaan heräämössä vuodeosastolle siirtymistä, kun erikoissairaanhoidon vuodeosastot ovat jo valmiiksi täynnä. Voidaan todeta, että ikäihmisten hoivapaikkojen riittämättömyys ja kotihoidon henkilöstöpula aiheuttaa yksittäisenäkin asiana laajaa kuormitusta sote-sektorilla ja ikäihmisille puutetta tarvitsemaansa hoivaan ja hoitoon.Yksittäisenä asiana aiempi muutos vanhuspalvelulakiin oli hyvä ja tärkeä. Jälkikäteen voidaan todeta sen toteutuneen haastavassa ajankohdassa. Lain käyttöönotossa ei kyetty huomioimaan riittävästi hyvin nähtävissä ollutta hoitajapulaa.
Tässä kirjoituksessa ei käsitelty meneillään olevan pandemian merkitystä tässä kaikessa. On itsestään selvää, että tämä tilanne lisää haasteiden määrän päivittäisessä esimies- ja hoitotyössä moninkertaiseksi. Tehtävien päätösten seurauksia on tärkeä peilata erilaisten tulevaisuustyökalujen avulla useampiin mahdollisiin skenaarioihin. Tällöin on erittäin toivottavaa, että päättäjillä on laaja ymmärrys ja kokemus päätettävistä asioista. Hyvinvointialueen päättäjät tulevat olemaan moninaisten haasteiden edessä turvatessaan riittävät resurssit hoitoon ja hoivaan. Ikäihmisten hoidon ja hoivan tarpeet eri elämän vaiheissa tulee huomioida hoitopolkuja ja palveluverkkoja turvatessa. Ikäihmisten palveluiden merkittävimmistä tulevaisuuden tarpeista on eri tasoisten hoivapaikkojen turvaaminen.