Sinustako hengepelastaja
Vietämme hätänumeroviikkoa (112), joten nyt on hyvä hetki herättää keskustelua hengenpelastamisesta. Sydänpysähdys voi tapahtua kenelle tahansa, milloin tahansa. Se voi olla joku sinulle tärkeä ihminen. Sydänpysähdyksissä ensimmäinen auttaja on usein ohikulkija. Paineluelvytyksen aloittaminen ja sydäniskurin (defibrillaattori) käyttö 3–5 minuutin sisällä sydänpysähdyksestä moninkertaistaa selviytymismahdollisuudet. Tästä syystä on tärkeää, että jokainen meistä osaa elvyttää ja tietää, mistä lähin sydäniskuri löytyy. Sydäniskurien sijaintitietoja kerätään defi.fi-palveluun, jossa tällä hetkellä on noin 10 000 sydäniskuria. Päijät-Hämeessä 329, joista Lahdessa 174. Sijaintitiedot löytyvät myös hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovelluksesta.
Sydänliitto hallinnoi defi.fi-palvelua. Palvelun ylläpito on vapaaehtoista ja rahoitetaan osin lahjoituksin. Viime vuonna tarvittavaa 50 000 € summaa ei saatu koottua perinteisten kanavien kautta, joten palvelun ylläpito oli katkolla. Rekisterin pelastamiseksi myös hyvinvointialueille tehtiin esitys osallistumisesta rekisterin rahoitukseen. Esitys ei kuitenkaan johtanut yksimieliseen päätökseen. Onneksi eduskunnasta ns. joulurahasta löytyi tarvittava summa. Kiitos kansanedustaja Maaret Castrenille, joka asiaa edisti.
Ammattilaisten keskuudessa on pitkään puhuttu niin sanotuista ”elvytysjuoksijoista” (heartrunners), jotka ovat vapaaehtoisia elvytykseen koulutettuja maallikkoauttajia. Vastaavaa toimintaa on jo pitkään hyödynnetty esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa (https://heartrunners.com). Siellä toiminta on vuosittain pelastanut useita ihmishenkiä. Kyseisessä toiminnassa hätäkeskus lähettää alueella liikkuville vapaaehtoisille maallikkoauttajille tiedon mahdollisesta elottomuudesta, samalla kun aktivoi ensihoitopalvelun ammattilaiset. Elvytys juoksija näkee myös defi.fi-palvelusta / 112-sovelluksesta lähimmän sydäniskurin sijainnin ja näin pystyy hyödyntämään laitetta.
Tämä tärkeä ja helposti toteutettava toimintamuoto on Suomessa törmännyt pykäliin ja normituksiin. Voidaan myös todeta, ettei vastaavat hankkeet etene ilman asian omistajaa ja yhteensovittajaa ministeriö tasolla. Alueellisesti tämä olisi toimintaa, jossa kuntien, hyvinvointialueiden ja elinkeinoelämän tulisi tehdä yhteistyötä. Lahjoitusten turvin voitaisiin hankkia lisää julkisia sydäniskureita ja löytää niille sijoituspaikkoja kunnista jo olemassa olevien lisäksi. Samalla rekrytoitaisiin vapaaehtoisia asukkaita koulutettavaksi auttajaksi, kuten elvytystä jo opetetaan. Koulutuksesta voisi vastata hyvinvointialueen soteammattilaiset, esimerkiksi ensihoitajat. Ensihoitajat osallistuvat vapaa-ajallaan jo nykyisin Suomen elvytysneuvoston Kids Save Life ohjelmaan, kouluttaen alueemme opettajia opettamaan elvytystä.
Lisäksi alueellisesti tulisi sopia toiminnan ylläpitäjät, kuten vapaaehtoisten tietojen hallinnasta ja päivittämisestä hätäkeskukselle. Suuri osa alueen asukkaista pitää taitoja yllä jo ammattinsa puolesta. Näin ollen toiminnan käynnistämiseen ei tarvittaisiin enää kuin ripaus tahtoa ja kourallinen yhdessä tekemistä.
Olisitko sinä valmis maallikkoauttajaksi ja vastaamaan kutsuun, jos Päijät-Hämeessä toimisi
vastaavanlainen ”elvytysjuoksijat” toiminta?